Blogi

Tuotetiedonhallinta: mikä se on ja miten hyötyä siitä?

10.05.2022, Arto Urpilainen, toimiala-asiantuntija

Tuotetta suunniteltaessa muodostuu suuri määrä erilaisia sähköisiä dokumentteja. Eri ohjelmistoilla tuotetaan 3D-malleja, kokoonpanoja, piirustuksia, taulukoita, tekstitiedostoja ja kuvia, joita säilytetään suunnittelijoiden työasemien omilla kovalevyillä, verkkolevyillä, muistitikuilla ja pilvipalvelimilla nimettynä suunnittelijan oman mielikuvituksen mukaisesti. Jos joskus halutaan hyödyntää vanhaa, olemassa olevaa dokumenttia ja sitä ei etsinnöistä huolimatta edellä mainituilta tallennusvälineiltä löydetä, on helpompaa luoda uusi dokumentti. Ja sitten kun varastossa tehdään inventaariota, samanlaista latanpätkää löytyy kuudella eri osanumerolla. Kuulostaako tutulta?

Ongelmaan on olemassa ratkaisu: tuotetiedonhallintajärjestelmä, Product Data Management tai tuttavallisesti PDM. PDM on sekä käytettyyn suunnitteluohjelmaan että usein myös Windowsin tiedostonhallintaan integroituva ohjelmisto, jonka tehtävänä on hallita suunnitteludokumentaatiota. PDM:n ominaisuuksia ovat muiden muassa:

  • Keskitetty tiedostojen hallinta, vault: tiedostot ovat järjestyksessä erityisellä palvelimella ja niiden tiedoista muodostetaan haut mahdollistava tietokanta
  • Automatisoitu projektin luominen: jokainen uusi projektikansio luodaan samalla tavalla ja siihen saadaan liitettyä automaattisesti projektin aloitusdokumentit
  • Automaattinen dokumenttien nimeäminen: ei enää kahta dokumenttia samalla nimellä
  • Pakotettu attribuuttien syöttäminen: ei enää tyhjiä tietokenttiä piirustuksissa
  • Revisiokierrot: dokumenttien revisiointi tapahtuu aina oikein ja siihen voidaan liittää pakollinen hyväksyntäkierto
  • Erilaiset käyttäjäoikeudet: suunnittelija näkee kaikki dokumentit, koneistaja vaikkapa vain tuotantoon hyväksytyt dokumentit
  • Edistyneet hakutoiminnot: uusien osien alusta mallintaminen vähenee, koska aiemmin mallinnetut osat voidaan hakea tehokkaammin
  • Where used: jokaisesta osasta saadaan tieto siitä, missä sitä on käytetty ja samalla nähdään mihin kaikkiin kokoonpanoihin mahdolliset muutokset vaikuttavat

PDM:ään voidaan rakentaa erilaisia automaattisia toimintoja. Julkaistu piirustus voidaan tulostaa automaattisesti pdf-formaatissa ennalta määrättyyn kansioon, pääsuunnittelija voi saada PDM:n sisäisen viestijärjestelmän kautta ilmoituksen hyväksyttävästä piirustuksesta, tuotteen rakenne voidaan viedä xml-muodossa tuotannonohjausjärjestelmään…

PDM:n hyödyt ilmenevät yleensä virheiden vähenemisenä ja tiedon hallinnan selkeytymisenä. Tieto on oikeaa ja se löytyy helpommin.

Olen rakentanut esittely-ympäristön, kuvitteellisen Demotehdas Oy:n tuotetiedonhallinnan käyttäen Solidworks PDM Professional -ohjelmistoa. Tätä ympäristöä esittelen kahdella videolla, joista ensimmäisessä näytän PDM:n toimintoja ”rivikäyttäjän” näkövinkkelistä.

Katso video: Tuotetiedon hallinta tutuksi, osa 1 –​ Käsitteet ja käyttö 

Toisella videolla keskityn PDM:n hallintatyökaluun ja pääkäyttäjän rooliin järjestelmän ylläpidossa.

Katso video: Tuotetiedon hallinta tutuksi, osa 2 –​ Hallinta ja ylläpito

Jos olet sitä mieltä, että tuotetiedonhallinta voisi tehostaa toimintaasi ja haluat kuulla lisää, ota yhteyttä!

Arto Urpilainen
Toimiala-asiantuntija
NewTech-hanke

 

Lue lisää »

NewTech-hankkeen vuosikooste 2021

16.12.2021, Seija Huttunen


Vuonna 2021, hankkeen toisena toteutusvuonna, merkittävänä tehtävänä on ollut edellisenä vuonna aloitettujen yritysten häiriötilannerahoitushankkeiden toteutus. Häiriötilannerahoitusta myönnettiin yrityksille koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Näissä yrityshankkeissa tärkeänä kehitystavoitteena on ollut digitaalisuuden, osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen ja hankkeen henkilöstö on avustanut yrityksiä kehittämishankkeiden loppuunsaattamisessa. 

Yritysten uutena haasteena on ollut raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmat sekä hintojen merkittävä nousu. Teknologiateollisuuden yritysten tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kuitenkin ollut vahvaa ja alan työllisyys pysynyt hyvänä. Hankkeen toimenpiteitä on toteutettu mukautuen vallitsevaan toimintaympäristöön.

Tapahtumien järjestäminen jatkui pääosin etätapahtumina. Yrityskohtaisten kehittämishankkeiden aktivointia tehtiin merkittävästi niin ikään etätyökaluja hyödyntäen.

Kevätpuolella 2021 järjestetyt tapahtumat olivat:

Syksypuolella 2021 järjestetyt tapahtumat olivat:

 

Julkaisut vuonna 2021:

Teknologia Keskisavolainen -teknologialiite
Elinvoimainen teollisuus -teknologialiite
Yritysluettelo -hankealueen teknologiayritykset
Brochure of SME enterprises among project area
 
Tunnuslukuja hankeajalta 2020-2021:

Yrityskontakteja 2201 kpl
Sidosryhmäkontakteja 1527 kpl
Järjestettyjä tapahtumia 29 kpl
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneita yrityksiä 124 yritystä
Yrityskohtaisia investointi- tai kehittämishankkeita 50 kpl
Yrityskohtaisten kehittämishankkeiden tuki hankealueelle 5,0 milj.€
Yrityskohtaisten kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus hankealueella 14,4 milj.€

Lue lisää »

Testaa 3D-tulostamista ja ota uusi valmistusmenetelmä osaksi tuotantoasi

23.04.2020, Joni Andersin, toimiala-asiantuntija

Varmaankin alkaa olemaan jo tuttua asiaa, mutta kerrataan vielä: 3D-tulostaa voi mm. muoveja,
komposiittimateriaaleja, metalleja, sekä betonia. Tulostusalueen koko eri menetelmillä vaihtelee
kannettavan tietokoneen kokoisesta alueesta teollisuushallin lattiapinta-alaan. Tulostustarkkuus
voi olla millin sadasosia, tai ranteen paksuista tankoa – laitteesta, materiaalista ja menetelmästä
riippuen. Ja tulostusnopeus niin ikään tilanteen ja laitteen mukaan jopa 1 cm/min. Niin – ja tietysti
materiaaliominaisuudet saadaan vaihtumaan kappaleen eri osissa tiettyjä tulostusmenetelmiä
käyttäen. Esim. kovaa keskeltä ja joustavaa reunoilta.

Eli vähän kaikkea voi tehdä, mutta voi olla vaikea keksiä mitä milläkin tulostusmenetelmällä voisi
toteuttaa ja olisiko siitä apua oman tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Ainakin Kuopiosta
löytyy apua tähän pulmaan, kun Savonia-ammattikorkeakoulun 3D-tulostusympäristö valmistuu
parasta aikaa uuteen Novapoliksen kampukseen. Kyseisen toimintaympäristön tarkoituksena on
palvella pohjoissavolaista yrityskantaa lisäävän valmistuksen pulmien ratkomisessa.

Savoniassa on meneillään suurehko (2,6 + 0,6 M €) 3D-tulostuksen investointi- ja kehityshanke,
jossa muodostetaan kampusympäristöön 3D-tulostuslaboratorio(ita) palvelemaan alueen
yritystoimintaa, sekä koulutusaloja. Hankkeessa on jo nyt mukana yrityksiä, joiden kanssa
testaustoiminta on jo aloitettu sitä mukaa, kun laitteita on hankittu ja asennettu.

Tarkennettakoon vielä, että Savonia ei toimi tuotantolaitoksena. Tätä 3D-tulostusympäristöä voi
hyödyntää siten, että asiakas saa vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin ”voiko tämän
komponentin 3D-tulostaa?” ”Millä menetelmällä tämä kappale kannattaa 3D-tulostaa?” ”Kenen
puoleen voin kääntyä, jotta saan näitä 3D-tulostettuja kappaleita sarjavalmisteisena
lopputuotantooni?”

Savonian 3D-tulostusympäristössä siis voit testauttaa eri prototyyppejä ja hyödyntää sen laajoja
verkostoja toteuttamaan konseptisi lopputuotantoon. Savonian osaaminen ja laitekanta
toimintaympäristön valmistuessa on sanalla sanoen kattava.

I. tarkkoja jauhepetitulosteita alumiinilla. Pallon sisään tulostettu kennorakenne ei ole mahdollinen muilla menetelmillä.

 

Savonialla olemassa olevat laitteet ja niiden tärkeimmät ominaisuudet:

Metallien 3D-tulostus
SLM 280 2.0 TWIN jauhepetitulostin. Työalueen koko: 280 x 280 x 365 mm. Materiaalit mm.
Alumiini, 316L, H13, Inconel, Titaani.

Markforged Metal X, pursotus + sintraus. Työalueen koko 235 x 68 x 69 mm. Materiaalit: SS 17-
4PH, H13, Inconel 625, kupari.

PEMA/Yaskawa laser/hybridihitsausasema, lankasyöttöinen suorakerrostus. Fronius TPS500i PULSE
CMT + IPG 8kW kuitulaser. Työalueen koko: 1-7 m. Materiaalit: Teräs, alumiini.

Muovien 3D-tulostus
HP MJF 580, Multi-Jet Fusion. Työalueen koko: 190 x 332 x 248 mm. Materiaalit: PA11 täysväri.

Stratasys J735 Polyjet, nesteen ruiskutus. Työalueen koko 300 x 300 x 200 mm. Materiaalit:
multimateriaalitulostus.

CEAD 3D-tulostuspää + Fanuc R-2000iB 125L, materiaalin pursotus. Työalueen koko: 1 x 1 x 1 m.
Materiaalit: eri sekoitteet, kuten PLA + puukuitu, PP 50 lasikuitu, rPetg 30 % lasikuitu, ABS 20 %
hiilikuitu ym.

Formlabs Form 2+, nesteen fotopolymerisointi. Työalueen koko: 190 x 332 x 248 mm. Materiaalit:
Formlabs resiinit.

Markforged Mark Two, materiaalin pursotus + pitkä kuitu. Työalueen koko: 320 x 132 x 154 mm.
Materiaalit: Onyx (Nylon + lyhyt hiilikuitu), pitkät kuidut (hiilikuitu, lasikuitu, kevlar).

GermanRepRap X1000, materiaalin pursotus. Työalueen koko: 1000 x 800 x 600 mm. Materiaalit:
PLA, ABS, sekä muut yleisimmät 1,75 mm filamentit.

Näiden lisäksi tulossa on myös lisää tiettyjä tulostimia, sekä oheislaitteita, mutta niistä on tulossa
lisätietoa vasta myöhemmin kesällä 2020.


Savonian 3D-tulostusympäristön investointi- ja kehityshankkeeseen (1.10.2018 – 31.12.2020) on
vieläkin mahdollista päästä mukaan ja se voi olla järkevin tapa osallistua protoiluun. Hankkeessa
(tai hankkeen ulkopuolella) palvelua saa 3D-tulostusasioissa, 3D-mallinnuksessa ja
mallinkäsittelyssä, 3D-skannauksessa, lujuuslaskennassa ja materiaalintestauksessa. Myös
koulutukset ovat mahdollisia. Yrityskoolla ei ole väliä. Palvelua saat jopa yksityishenkilönä.

Tutustu lisää osoitteessa 3dtulostus.savonia.fi. Sivuilta löydät myös yhteystiedot.


Joni Andersin
Toimiala-asiantuntija
NewTech-hanke

 

 

Lue lisää »

ONKO SIITÄ SOMESTA OIKEASTI MITÄÄN HYÖTYÄ YRITYKSELLE?

01.04.2020, Joni Andersin, toimiala-asiantuntija

Kysymys, mitä varmasti aika moni yrittäjä pohtii tänäkin päivänä. Ihan aiheellista kyllä, jos ei vielä ole hyödyntänyt sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnissa, tiedottamisessa, brändin kehittämisessä, myynnin kasvattamisessa, uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä, verkkosivuliikenteen lisäämisessä, jne… millään tavalla.
 
Ennakkoluulot ja asenne on yksi syy kieltäytyä somen käytöstä. Toinen on se vaivannäkö ja kolmas on osaamisen puute. Eikä siinä mitään ”hävettävää” tai kummallista ole, ei se somekaan ihan niin simppeli asia ole kuin miltä se päältä päin vaikuttaa. ”Sinnehän vaan laitetaan kuvia ja kirjoitetaan joku juttu”.
 
Juu. Ja ei.

Somealustoja (Facebook, Instagram, Twitter, YouTube…) on lukuisia ja jokaisella alustalla on oma tarkoituksensa, omat katsojakunnat, omat algoritmit (minkä mukaan yksittäiselle henkilölle ohjataan osuvinta sisältöä) ja omat säännöt. Otetaan esimerkkinä Instagram.

Instagramissa on kuukausittain noin miljardi käyttäjää, joista 35 % on 25-34 -vuotiaita. (Linkki: https://www.omnicoreagency.com/instagram-statistics/) Instagramiin postataan (julkaistaan) kuvia, sekä lyhyitä videoita pienen tekstin kera. Aihetunnisteet (hashtagit) auttavat käyttäjiä löytämään tietynlaista sisältöä, kuten #teknologia. Kuvat voivat myös sisältää kaupallista yhteistyötä ja tuotesijoittelua.
 
                                                                                     I sponsoroituja kuvia Alen Palanderin Instagram-sivulla I
 
Instagramia voi käyttää eri tarkoituksiin, kuten oman yrityksen mainonta, yhteistyö sisällöntuottajien kanssa, tai vaikka portfoliona. Useimmilla käyttäjillä on tavoitteena tavoittaa uusia seuraajia ja täten kasvattaa potentiaalista asiakaskuntaa, sekä tulla entistä paremmin löydetyksi. Yhtenä merkittävänä haasteena on saada yleisö sitoutettua omaan tiliin ja painamaan ”seuraa” -nappia. Siihen on tietyt toimivaksi todetut säännöt, joita kiltisti noudattamalla saa oman tilin nosteeseen.

1. Yksittäinen kuva: Panosta kuvan sisältöön ja laatuun. Jos järkkäri pysyy kädessä, niin käytä sitä. Hyvissä puhelimissakin on kohtuullinen kamera ja sitä voi hyvinkin käyttää Instagramin täyttämiseen. Tärkeintä on hyvä valaistus ja sommittelu. Muutamaa perus kuvaussääntöä voi opiskella nopeasti netistä. Kuvaan kannattaa myös kirjoittaa sitä tukeva kuvateksti. Ja sitten ne #hashtagit

Tagit on olemassa sitä varten, että kyseisiä tägejä seuraava henkilö saa kuvasi omaan ”feediinsä”, eli siihen kuvarullaan. Syötteeseen. 7-10 kappaletta (suositus) tägejä voi lisätä kuvatekstin jatkeeksi, tai kuvan kommenttiin. Löydettävyyden kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, kumminko haluaa tehdä. Kommentteihin lisäämällä kuvateksti itsessään pysyy vain siistimpänä.

2. Gridi: omaa kuvagalleriaasi Instagramissa sanotaan gridiksi. Ja tällä on yksittäisten kuvien lisäksi suurin vaikutus seuraajien hankkimiseksi: sillä yhdellä kuvalla houkutellaan käyttäjä avaamaan profiilisi ja sieltä käyttäjä näkee ensisilmäyksellä viimeiset 9 kuvaasi. Näiden 9 kuvan perusteella profiilisi vierailija tekee päätöksen lähteäkö seuraamaan sinua, vai hylätä tilisi kokonaan. Panosta siis gridisi yleisilmeeseen. Pro tip: käytä joka kuvassa samaa presettiä/filtteriä/värimaailmaa, tai pidä kuvien aiheet johdonmukaisina.

3. Oma aktiivisuus: seuraa muita käyttäjiä, kommentoi ja tykkää myös muiden käyttäjien kuvia. Instagram huomioi tämän ja tulet itse paremmin huomatuksi.

4. Julkaisuajankohta: On tiettyjä aikoja, jolloin kannattaa julkaista ja koska ei. Käytännössä viikonloput ovat lähtökohtaisesti off hours. Samoin, no… off hours ovat off hours, eli kannattaa tähdätä niihin aikoihin, kun ihmiset yleensä ovat siellä ruudun ääressä. Aamiainen, lounas, iltapäiväkahvit.
Tai toinen vaihtoehto - varsinkin jos olet yrittäjä, joka kaipaa todella isosti näkyvyyttä tuotteilleen ja palveluilleen: ota yhteyttä sisällöntuottajiin, joilla on tolkuttomasti seuraajia ja jotka tekevät diilejä yritysten kanssa. Jos saat sujautettua tuotteitasi sivulle, jolla on vaikkapa 100.000 seuraajaa, näkee tuotteesi jopa 100.000 silmäparia. Nice.

Tästä aiheesta voisi jatkaa loputtomiin, mutta kuten joka asiassa – työ tekijäänsä opettaa. Toki tässäkin asiassa neuvotaan hanketiimillä mielellään, jos tuntuu, että kaipailet syventäviä vastauksia. Siis luuri kouraan ja kokeilemaan millaista lisänäkyvyyttä voit saada firmallesi sosiaalisen median avulla. Ja Instagram ei tosiaan ole välttämättä se paras kanava juuri sinun yrityksellesi. Aika moni (1,69 miljardia) on edelleen myös Facebookissa ja siellä yritysten kirjokin on kattavampi.

PS. Tiesitkin varmaan, että YouTube maksaa sisällöntuottajilleen tuloja?
 
Joni Andersin
Toimiala-asiantuntija
NewTech-hanke

Lue lisää »

Sivustopäivityksiä

25.03.2020, Joni Andersin, toimiala-asiantuntija

Edellisessä blogikirjoituksessa heräteltiin vähän ajatusta siitä, miten eri tavoilla voi viedä firmaa eteenpäin somessa ja verkossa, erityisesti näinä korostuneina etätyön aikoina.

Some on siis hyvä keino vaikuttaa ja markkinoida, mutta se firman perusta löytyy kuitenkin aina sieltä oman domainin alta. Nettisivut antavat firman olemassaololle perustan, olitpa sitten yksinyrittäjä tai Apple. Ne on syytä löytyä, sillä sitä kautta asiakkaasi hakee sinusta tietoa aivan ensimmäisenä. Googleen kirjoitetaan tuttuun tyyliin ”tarvitsen palvelua X alueella Y”. Tällöin sinun yrityksesi webbisaitti saisi pompata hakutulosten ykköseksi. Siis ihan ensimmäiseksi.

Tällaista varten monet usein palkkaavat mainostoimiston, tai muun ulkopuolisen palveluntarjoajan tekemään työn, mutta tämä sujuu myös sinulta itseltäsi aivan mainiosti. Ihan sieltä perustasta aina hakukoneoptimointiin asti. Esitellään tässä kirjoituksessa yksi näppärä palvelu, jonka avulla homma hoituu ilman minkäänlaista koodauskokemusta. Ja pikkuhuomiona vielä – jos yritykselläsi onkin jo verkkosivut, mutta ne näyttävät vuonna 1997 pullapalkalla väsätyiltä, nyt voisi olla hyvä aika päivitellä.

Monelle suomalaiselle tuttu nimi verkkosivustoympyröissä lienee WordPress. Toinen ehkä vähemmän tunnettu, mutta isoimmasta päästä oleva esimerkki on Squarespace. Ensimmäistä on hankala suositella sen kankeuden ja monimutkaisuuden vuoksi. Toinen puolestaan on helppokäyttöinen ja tarjoaa hyvän tuen, mutta räätälöitävyys on heikkoa. Sen vuoksi esittelen vaihtoehdoksi Wix:n. Allekirjoittanut on kokeillut jokaista ja esittää nämä mielipiteet omien kokemustensa pohjalta. Näistä väittämistä voi olla eri mieltä, mutta tässä tekstissä tutustutaan saitin rakentamiseen Wix:llä.


I. Näyttökuva Wix.com etusivulta. Get started.

Wix.com on siis selainpohjainen verkkosivueditori - perustasolla ilmainen, mutta lisäominaisuuksista joutuu vilauttamaan PayPal-tunnuksia, tai luottokortin numeroa. Editori tarjoaa lukuisia valmiita pohjia eri tarkoituksiin ja jokainen pohja on helposti räätälöitävissä omiin tarpeisiin paremmin soveltuvasti. Tämä ei muuten ole mainos.

Pääset kätevästi alkuun marssimalla ensimmäisenä osoitteeseen wix.com. Palvelu itsessään ohjailee sinua mukavasti eteenpäin. Sieltä saat hankittua myös hyvin olennaisen domainin, eli verkkotunnuksen ja saatat saada myös alennuskupongin yrityssähköpostia varten, mikäli sekin puuttuu. Verkkotunnus maksaa vuodessa noin 15 € ja Wixin premiumpaketit (suositeltavia) 4,5 – 35 €/kk. Sähköpostitili voi puolestaan maksaa noin 10-20 €/kk, toki monet käyttävät myös ilmaisia tilejä, kuten gmail ja iCloud.

Kun olet tutustunut palvelun tarjoamiin eri työkaluihin ja muokkausominaisuuksiin, hyvän sivuston luominen käy lopulta yhden työpäivän aikana. Ja kun sivusto on ”valmis”, voit itse koska tahansa tehdä isoja ja pieniä muutoksia välittömästi ilman, että joudut pyytämään vaihtoehtoista ulkopuolista tahoa tekemään korjauksia. Valmis lainausmerkeissä siksi, että verkkosivut ei oikeastaan koskaan ole valmiit. Teit sen sitten sinä itse, tai joku muu – aina löytyy jotain korjattavaa tai päivitettävää.

Wix tarjoaa myös lähes automaattiset mobiilioptimoinnit, sekä hyvät SEO (Search Engine Optimization – hakukoneoptimointi) -työkalut. Molemmat ovat helppokäyttöisiä ja kaikki tekeminen on ohjattua. Riittää, että osaat englantia. Toki kaiken voi tehdä myös manuaalisesti, jos on jo kokeneempi tekijä.
Tämän tekstin ei ollut tarkoitus olla ohje verkkosivustojen tekemiseen alusta loppuun, vaan taas yksi vinkki minne suunnata katsetta, jos tuntuu, että offline hommat ovat seis. Verkkosivuston avulla voit ohjailla asiakkaitasi esim. verkkokaupan puoleen (hoituu myös Wixillä) ja seurata, kuinka asiakkaasi löytävät sinut eri raportointi- ja analyysityökalujen avulla.

Mikäli tarvitset tarkempaa ohjeistusta näissä asioissa, voit ottaa meihin yhteyttä vaikkapa sähköpostilla. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta https://www.technogrowth.fi/fi/Yhteystiedot.html


Joni Andersin
Toimiala-asiantuntija
NewTech-hanke

Lue lisää »